tiistai 2. joulukuuta 2014

Toyota Corolla - kytkimen vaihto

Saimme tehväksi kytkimen vaihdon vuoden 1998 Toyota Corollaan.
Otimme irti kaiken mahdollisen, joka oli kiinni vaihteistossa. Akku, startti, liittimet, johdot jne. 

Renkaat, lokasuojat ja vetarit irti.



Vaihteensiirtäjien irroittaminen



Kytkimen työsylinteri irti.







Vaihteensiirtäjien irroitus.


Tämän jälkeen vaihteiston alle vaihteistotunkki ja sitten irroittamaan moottorinkannattimia ja vaihteiston kiinnityspultteja.



Vaihteistotunkki



Moottorin kannatin.



Vielä lopullinen tarkastus, että kaikki ylimääränen on irti ja kampesimme vaihteiston irti.




Vaihteisto irti.



Tämän jälkeen vaihdoimme kytkimen, paineasetelman ja painelaakerin.




Vanhat osat vasemmalla ja uudet oikealla.


Kytkinlevy ja paineasetelma paikoillaan.


Kun vaihteiston saa paikoilleen ja muutamalla pultilla kiinni, kannattaa laittaa kytkimen työsylinteri paikoilleen ja kokeilla kytkimen toiminta. Olisi ikävää kasata auto kokonaan ilman testaamista, jos kytkin ei toimisikaan. Meidän tapauksessa kytkin toimi mainiosti, joten saatoimme alkaa kasaamaan autoa. Työn valmistuttua vielä koeajo varmistaaksemme, että kaikki toimii niinkuin pitääkin.

Renault Megane - jakopääremontti

Saimme tehtäväksi jakopääremontin vuosimalliin 2004 Renault Meganeen. Asiakas valitti myös, että VVT-pyörä (Variable Valve Timing eli muuttuva venttiilin ajoitus) piti ääntä.

Aluksi otimme irti apulaitehihnat ja tuimme moottorin, jolloin saimme irroitettua jakopään puoleisen moottorin kannakkeen, jonka jälkeen pääsimme käsiksi jakohihnan suojiin.

Jakohihna näkyvissä 


Suojien jälkeen pääsimme käsiksi itse jakohihnaan. Ensiksi lukitsimme kampiakselin lukitustyökalulla, joka ruuvattiin lohkossa olevasta pultinreiästä niin, että se esti kampiakselin liikkumisen kampiakselin ollessa tietyssä asennossa. Nokka-akselit lukittiin niihin  tarkoitetulla lukitustyökalulla. Työkalu asetettiin nokka-akselien vaihteiston puoleiseen päätyyn. Piirsimme myös varmistukseksi merkit nokkapyöriin ja kampiakselin pyörään.



Nokka- akseleiden lukitustyökalu



Löysäsimme kiristimen ja otimme jakohihnan pois. Vaihdoimme vesipumpun ja kiristimen uusiin.
Vaihdoimme myös VVT-pyörän, joka oli imunokka-akselissa.




Vesipumppu irti



VVT-pyörä


Imunokka-akselin hihnapyörä eli VVT-pyörä irti.



Sitten vain uusi hihna paikalleen, lukitustyökalut pois ja moottoria käsin pyörittelemään testataksemme onko jako kunnossa.



Moottorin pyörittämistä käsin.


Kun jako oli kunnossa, kokosimme auton takaisin kasaan ja vaihdoimme samalla autoon autoon talvirenkaat.

tiistai 20. toukokuuta 2014

Startin virtapiiri & Mittaukset

Harjoitus 1


  • Mittailua
Herätejännite mitataan laittamalla ensin virrat päälle. Sitten laitetaan yleismittarin toinen mittapää startin plussaan ja toinen pää startin runkoon.



Käynnistimen virta mitattiin starttiin menevästä pluskaapelista.




Akun lepojännite oli 12,16V ja käynnistyksen aikana jännite käväisi lukemassa 9,99V


Jännite käynnistyksenn aikana.



Plusmerkkinen jännitehäviö mitataan laittamalla yleismittarin toinen mittapää akun plusnavalle ja toinen pää akulta lähtevän plusjohdon päähän. Miinusmerkkinen jännitehäviö mitataan laittamalla toinen pää akun miinusnavalle ja toinen startin runkoon.
Plusmerkkinen jännitehäviö oli 0,031V ja miinusmerkkinen jännitehäviö 0,295V


  • Virtapiiri


Kun autoa käynnistetään, startin solenoidi magnetisoituu, jolloin se liikuttaa bendix laitetta, joka mahdollistaa virran kulun sähkömoottorille, minkä johdosta käynnistinmoottorin hammasratas alkaa pyöriä. Samanaikasesti bendix laite työntää starttimoottorin hammasrattaan vauhtipyörän kehään. Hammasrattaan pyörittäessä vauhtipyörää, käynnistyy moottori. Kun käynnistetty ja virtalukko käännetään pois startilta, virrankulku solenoidille lopetetaan jolloin magnetisointi loppuu ja bendix laite palautuu lähtöasentoonsa  samalla vetäen hammasrattaan pois vauhtipyörän kehältä.

Latauksen virtapiiri & mittaukset

Harjoitus 2


Harjoitusauto Citroen C5 laturi

  • Latauksen virtapiiri 
Kun sytytysvirta laitetaan päälle, virtalukolta lähtee herätevirta, joka magnetoi laturin sakaranaparoottorin. Kun auto käynnistetään ja laturia pyöritetään, akulta tuodaan virtaa staattorikäämille laturin hiilien kautta joka pyörivän sakaranaparoottorin kanssa luo vaihtovirtaa joka varastoituu laturin ulommalle käämille. Vaihtovirta muutetaan tasavirraksi laturin diodisillalla. Tämän jälkeen virta lähtee laturilta sähkölaitteille käytettäväksi.




  • Mittaukset


Akulta tuleva magnetointijännite magnetisoi sakaranaparoottorin. Magnetointijännite mitataan asettamalla yleismittarin toinen mittapää laturiin menevään liittimeen, ja toinen mittapää akun miinusnavalle.
Autolle täytyy laittaa virrat päälle.



Latausvirta mitataan laittamalla virtapihdit laturilta lähtevän pluskaapelin ympärille.
Mittatuloksiemme keskiarvoksi tuli noin 10A.

Akun lepojännite mitataan akun navoista, silloin kun auto ei ole käynnissä.
Laturin toimiessa suurella teholla akun jännite on suurempi kuin laturin toimiessa pienellä teholla.
Laturi toimii suurella teholla, kun kuormitus on suuri. Akun lepojännite mitatessamme oli 12,22V, isolla kuormituksella mittatulos oli 14,03V ja pienellä kuormituksella tulokseksi muodostui 14,14V.

Laturille menevän plusmerkkisen johdon pää.



Plusmerkkinen jännitehäviö mitataan laittamalla yleismittarin toinen mittapää akun plusnavalle ja toinen pää laturille kulkevan plusjohdon päähän. Miinusmerkkinen jännitehäviö puolestaan mitataan laittamalla yleismittarin toinen pää miinusnavalle ja toinen pää laturin runkoon. Harjoitusautomme plusmerkkinen jännitehäviö oli 0,9V ja miinusmerkkinen jännitehäviö 0,063V



Ajovalojen suuntaus (lähivalot)



Lähivalojen oikea suuntauskuvio. 

Lähivalot suunnataan valojen suuntauslaitteella joka liikkuu pyörillä (suositeltava), kannettavassa mallissa on huonot puolensa koska niillä nähdään vain valon pystysuuntainen asento. 

Auto tasaiselle alustalle ja pyörillä liikkuva suuntauslaite asennetaan auton ajovalojen kohdalle niin että laitteessa näkyy kuvioo. Jos kuvio poikkeaa oikeasta suuntauskuviosta on säädettävä valot uudestaan, se tapahtuu usein umpion takaa löytyvästä säätöruuvista. Ennen kuin säädät valoja niin on otettava huomioon jos auton perässä on paljon tavaraa.


Suuntauslaite

Suuntauslaite sopivalla etäisyydellä umpiosta



perjantai 25. huhtikuuta 2014

Puolijohteet & Magnetismi

 Sähkövastus

- Johdinmateriaaleja ; Hopea, Kupari ja Alumiini

- Vastusmateriaaleja; Rauta, Konstantaani ja Hiili.

- Kun johtimen pituus kaksinkertaistuu, myös vastus kaksinkertaistuu.
- Kun johtimen poikkileikkaus puolittuu, vastus kaksinkertaistuu.

 PTC- vastus;

- Lämpötilan mukaan muuttuva vastus.
-Käytetään moottorinlämpötilatunnistimena.
-Kutsutaan kylmäjohtimeksi.

NTC- vastus

-Kun lämmittää materiaalia niin resistanssi pienenee.
-Jos johtimen vastus pienenee lämpötilan kasvaessa, sitä kutsutaan kuumajohteeksi tai
sen lämpötilakerroin on negatiivinen.

Kondensaattori

-Kondensaattori koostuu kahdesta vastakkain sijoitetusta johdinlevyistä.
-Kapasitanssi ilmoitetaan faradeina.
- Kondensaattorit voidaan jakaa kahteen ryhmään; kuivat kondensaattorit ja elektrolyyttikondensaattorit.
- Virta lakkaa kulkemasta kondensaattorin läpi kun se on täysin varautunut.


Kondensaattori



Transistori

- Transistori toimii kytkimenä, vahvistimena ja läpäisy kyvyltään muunneltavana kytkimenä.
- Transistori on kolmijalkanen.
- Kanta (Base), Emitteri ja kollektori. 
- Kanta virtaa säätämällä säädetään emitterin ja kollektorin välinen johtavuus.
- Voi käyttää releenä.





Puolijohde

-Diodi päästää virran läpi vain toiseen suuntaan.
-Diodeja käytetään virran kulkusuunnan estämiseen.

Zenerdiodi

- Zenerdiodi päästää virran kulkemaan estosuuntaan kun valmistus vaiheessa asetettu zenerjännite ylittyy.

Valodiodi, ns. LED

- Tuottaa valoa päästösuuntakäytössä (ei vastuksella).
- Käyttämättömän valodiodin liitännät ovat eripitusia.
- Pitempi liitäntä on anodi (+) ja lyhyempi katodi (-).
- Valolle herkkä diodi päästää virran kulkemaan lävitseen kun siihen osuu valoa.


tiistai 22. huhtikuuta 2014

Startti & Laturi


Käynnistinmoottori eli startti

Startin osia.

Käynnistinmoottori



Käynnistinmoottori pyörittää moottoria hammaspyörästä käynnistyksen yhteydessä.



Solenoidi ja Bendix. Solenoidin tehtävä on liikuttaa bendix-laitteen ratasta moottorin vauhtipyörän hammaskehälle ja siitä pois, kun starttaaminen on loppunut.










Käynnistyshammaspyörä joka pyörittää vauhtipyörää käynnistyttäessä.




Laturi

Laturi on sähkölaite jonka tehtävänä on varata auton akkua. Laturi eli latausgeneraattori koostuu seuraavista osista; staattori, roottori, laakerit ja diodiasennelma.


Toimintaperiaate; 

Starttimoottori toimii siten että laturin hihna pyörittää roottoria laturin sisässä. Roottorin sakaranavat on jaettu sillain että joka toinen on + ja joka toinen on -.
Niin roottori synnyttää pyöriessään magneettikentän. Tämän jälkeen virta indusoituu staattorin diodisiltoihin jotka muuttavat virran tasaiseksi ja siitä virta menee kohti akkua.


Diodisilta mikä jakaa virran tasaiseksi.


Sakaranaparoottori.